Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2021

Atte Korholan teksti (Yliopisto-lehti 1993) on valitettavan ajankohtainen edelleen.  ”Vaikka Suomea on aina raivattu,hävittämisen hulluimmat vuodet sijoittuvat vasta ekologisen tietämyksen kaudelle, 1960- ja 1970-luvuille, jolloin Suomea ojitettiin 160 000 kilometrin vuosivauhdilla. Tämän stahanovilaisen ojitushankkeen aikana Suomi teki suoluonnostaan selvää tavalla, jota voidaan pitää alallaan maailmanennätyksenä: muutaman vuosikymmenen aikana ojitettiin yli puolet suoalastamme.” Tästä hullusta touhuamisesta huolimatta, tuli usein vastaan niin kutsutusti vesiperä, kun talousmetsän kasvatukseen valjastetut turvesuonpohjat eivät soveltuneetkaan puupeltojen kasvualustaksi, vaan hyödyttömiä ojituksia tehtiin Korholan mukaan vähintään Uudenmaan läänin kokoinen alue.  Suot ovat  syntyneet  vuosituhansien saatossa, kun kasviaines on lahonnut ja muuttunut turpeeksi. Turvesuot sitovat ja ovat sitoneet valtavat määrät hiiltä ja tuo valtava hiilimäärä karkaa ilmakehään, kun soita kuivatetaan ja maata möyhitään turpeen kaivuulla tai rahkasammalta kuorimalla kohtuu syvältäkin turvekentästä.  ” Silti me suomalaiset yhä kuvittelemme elävämme koskemattoman luonnon keskellä, Wrightin veljesten ja Gallen-Kallelan maisemissa, kaukana kavalasta maailmasta.” Turve kuuluu suohon. Sille löytyy jo nyt uusia ekologisesti kestävämpiä…

Lue Lisää

Monesti julkisuudessa esitetään väitteitä, joiden taustaoletuksena on, ettei Suomi pärjää ilman turvetta. Kuitenkin tulee muistaa, että turpeen energiakäyttö ei ole ikiaikainen, perinteinen suomalainen elinkeino vaan 1970-luvulla Neuvostoliitosta kopioitu energian tuotantotapa. (Sitä ennen soita kuivatettiin ojittamalla sotien jälkeisessä pulassa 1940-50-luvuilla, jotta saatiin agraari-Suomen suot pelloiksi tai metsäksi.) Se on suomalaisten oma häpeäpilkku, muualla ei käytetä turvetta mihinkään. Vaikka se on edullista ja helppokäyttöistä, se on silti erittäin haitallista ilmastolle ja suomalaisen luonnon lajikirjolle. Olemme kummajainen Euroopan kartalla, vain täällä tuhotaan suot käyttääksemme turvetta polttoa, kasveja tai hevosia varten. Miten ihmeessä muualla pärjätään ilman turvetta? Miten ihmeessä meillä Suomessa on pärjätty ennen? Miksi meillä on jämähdetty kuin kärpänen liimaan täysin tyhmään turpeen käyttöön, kynsin hampain vaikka nykyaikaisia vaihtoehtoja olisi? Haloo Suomi, voitaisko jo irtaantua 1970-luvun kotkotuksista. (Ohessa Aamulehden uudelleenjulkaisu artikkelistaan 5.1.1971.)

Tänään voit tehdä itsellesi kyltin ja ottaa kuvan itsestäsi sen kanssa ja lähettää kuvan someen häshtägeillä: #pirkanmaanturvehäpeä#hyihyivapo#hyihyitampereensähkölaitos#suomanifesti