Kirjoittaja-arkistot: Suomanifesti

Kuvassa: Marjaana TammelaKuvaaja: Joni Mäkinen Suomanifestin Marjaana Tammela osallistui 21.4.2021 webinaariin ”Kohti hiilinegatiivista kaukolämpöä”. Tapahtuma oli Oras Tynkkysen, Ellen Ojalan ja Tuomo Kondien järjestämä, mutta Suomanifesti halusi kuulla, miten Tampereen Sähkölaitos selittää tulevaisuudessakin polttoon perustuvaa kaukolämpötuotantoaan, ja mitä vaihtoehtoja ilmastokestäväksi kaukolämmöksi on olemassa ja muualla käytössä. Tässä Marjaanan raportti. TULEVAISUUS TEHDÄÄN NYT Suomessa riittää osaamista ja vaihtoehtoja toimia ekologisesti kestäviä lämmitysmuotoja hyödyntäen, tarvitaan vain poliittista tahtoa, sillä näillä asioilla alkaa olla jo polttava kiire.Vaalit ovat tulossa ja moni ehdokas lupaa nyt yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Myös täällä Tampereella. Moniko heistä oikeasti miettii esimerkiksi Tampereen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030?Tampereen sähkölaitos on kertonut jo satsanneensa tuulivoimaan ,kolmeen savukaasupesuriin, sekä ilmaissut kiinnostuksensa mm. geotermiseen lämpöön, josta yhtiö on luvannut tiedottaa lähitulevaisuudessa.Lisäksi tulevaisuudessa käytetään kuulemma yhä enemmän kierrätyspuuta, purkupuuta, muovia ja harvennushakkuita (!) kotiemme lämmittämiseen.Greenpeacen raportin mukaan Suomessakin päätyy vielä häpeällisen paljon arvokkaita hiilinieluja; puita, jopa arvopuuta ja ikimetsiä sellukattiloihin ja lämmön…

Lue Lisää

Vaikka paikalliset aktiivit uhrasivat aikaa ja vaivaa Heinä-Vaajersuon hyväksi mm. valituksia ja vesinäytetutkimuksia tehden, silti 2/3 suosta menetettiin VALTION TURVETUOTANTOON. Suomanifestin ensimmäinen mielenilmaus totetutettiin Miehikkälässä syystalvella 2019 paikallisten aktiivien tuella. Alueella on sekä vanhaa turvetuotantoaluetta että koskematonta suota, jota pyrimme pontevasti puolustamaan. Järjestimme suon reunaan tilausbussikyydillisen mielenosoittajia, kylttejä, banderollin, iskulauseita huutavan marssijoukon, puhujia kuten Atte Ahokas ja europarl. Heidi Hautala. Nyt, helmikuussa 2021 saimme tiedon Miehikkälän suo-aktiiveilta, että Vapo on voittanut hallinto-oikeudessa ja saanut lukuisista vallituksista huolimatta AVI:n luvan turvetuotantoon Heinä-Vaajersuolla. Vain 1/3 osa suosta, sen pohjoisosa säästyy. Tästä päätöksestä voi valittaa, minkä paikalliset luultavasti tekevätkin. Suomanifesti kysyy edelleen, MILLOIN hallituksen ilmastotoimet realisoituvat??? Montako suota Vapo saa vielä tärvellä??? Ohessa tunnelmia Miehikkälän miekkarista 2019: https://voima.fi/hairikot/artikkeli/kapinamielta-suolla/

Atte Korholan teksti (Yliopisto-lehti 1993) on valitettavan ajankohtainen edelleen.  ”Vaikka Suomea on aina raivattu,hävittämisen hulluimmat vuodet sijoittuvat vasta ekologisen tietämyksen kaudelle, 1960- ja 1970-luvuille, jolloin Suomea ojitettiin 160 000 kilometrin vuosivauhdilla. Tämän stahanovilaisen ojitushankkeen aikana Suomi teki suoluonnostaan selvää tavalla, jota voidaan pitää alallaan maailmanennätyksenä: muutaman vuosikymmenen aikana ojitettiin yli puolet suoalastamme.” Tästä hullusta touhuamisesta huolimatta, tuli usein vastaan niin kutsutusti vesiperä, kun talousmetsän kasvatukseen valjastetut turvesuonpohjat eivät soveltuneetkaan puupeltojen kasvualustaksi, vaan hyödyttömiä ojituksia tehtiin Korholan mukaan vähintään Uudenmaan läänin kokoinen alue.  Suot ovat  syntyneet  vuosituhansien saatossa, kun kasviaines on lahonnut ja muuttunut turpeeksi. Turvesuot sitovat ja ovat sitoneet valtavat määrät hiiltä ja tuo valtava hiilimäärä karkaa ilmakehään, kun soita kuivatetaan ja maata möyhitään turpeen kaivuulla tai rahkasammalta kuorimalla kohtuu syvältäkin turvekentästä.  ” Silti me suomalaiset yhä kuvittelemme elävämme koskemattoman luonnon keskellä, Wrightin veljesten ja Gallen-Kallelan maisemissa, kaukana kavalasta maailmasta.” Turve kuuluu suohon. Sille löytyy jo nyt uusia ekologisesti kestävämpiä…

Lue Lisää

Monesti julkisuudessa esitetään väitteitä, joiden taustaoletuksena on, ettei Suomi pärjää ilman turvetta. Kuitenkin tulee muistaa, että turpeen energiakäyttö ei ole ikiaikainen, perinteinen suomalainen elinkeino vaan 1970-luvulla Neuvostoliitosta kopioitu energian tuotantotapa. (Sitä ennen soita kuivatettiin ojittamalla sotien jälkeisessä pulassa 1940-50-luvuilla, jotta saatiin agraari-Suomen suot pelloiksi tai metsäksi.) Se on suomalaisten oma häpeäpilkku, muualla ei käytetä turvetta mihinkään. Vaikka se on edullista ja helppokäyttöistä, se on silti erittäin haitallista ilmastolle ja suomalaisen luonnon lajikirjolle. Olemme kummajainen Euroopan kartalla, vain täällä tuhotaan suot käyttääksemme turvetta polttoa, kasveja tai hevosia varten. Miten ihmeessä muualla pärjätään ilman turvetta? Miten ihmeessä meillä Suomessa on pärjätty ennen? Miksi meillä on jämähdetty kuin kärpänen liimaan täysin tyhmään turpeen käyttöön, kynsin hampain vaikka nykyaikaisia vaihtoehtoja olisi? Haloo Suomi, voitaisko jo irtaantua 1970-luvun kotkotuksista. (Ohessa Aamulehden uudelleenjulkaisu artikkelistaan 5.1.1971.)