Kuvassa: Marjaana Tammela
Kuvaaja: Joni Mäkinen
Suomanifestin Marjaana Tammela osallistui 21.4.2021 webinaariin ”Kohti hiilinegatiivista kaukolämpöä”. Tapahtuma oli Oras Tynkkysen, Ellen Ojalan ja Tuomo Kondien järjestämä, mutta Suomanifesti halusi kuulla, miten Tampereen Sähkölaitos selittää tulevaisuudessakin polttoon perustuvaa kaukolämpötuotantoaan, ja mitä vaihtoehtoja ilmastokestäväksi kaukolämmöksi on olemassa ja muualla käytössä. Tässä Marjaanan raportti.
TULEVAISUUS TEHDÄÄN NYT
Suomessa riittää osaamista ja vaihtoehtoja toimia ekologisesti kestäviä lämmitysmuotoja hyödyntäen, tarvitaan vain poliittista tahtoa, sillä näillä asioilla alkaa olla jo polttava kiire.
Vaalit ovat tulossa ja moni ehdokas lupaa nyt yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Myös täällä Tampereella. Moniko heistä oikeasti miettii esimerkiksi Tampereen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030?
Tampereen sähkölaitos on kertonut jo satsanneensa tuulivoimaan ,kolmeen savukaasupesuriin, sekä ilmaissut kiinnostuksensa mm. geotermiseen lämpöön, josta yhtiö on luvannut tiedottaa lähitulevaisuudessa.
Lisäksi tulevaisuudessa käytetään kuulemma yhä enemmän kierrätyspuuta, purkupuuta, muovia ja harvennushakkuita (!) kotiemme lämmittämiseen.
Greenpeacen raportin mukaan Suomessakin päätyy vielä häpeällisen paljon arvokkaita hiilinieluja; puita, jopa arvopuuta ja ikimetsiä sellukattiloihin ja lämmön tuotantoon.
Näin myös tamperelaiskodit lämpenevät etupäässä vielä polttoon perustuvien lämmönlähteiden turpeen ja puun voimin.
Sekä suot, että metsät ovat tärkeitä hiilinieluja ja varastoja. Tämän lisäksi ne ovat koteja sadoille lajeille, joista ihminen on ajanut ahdinkoon valtaosan.
”Kohti hiilinegatiivista kaukolämpöä”- webinaarissa 21.4 saimme kuulla, miten näille ekologisesti kestämättömille energianlähteille on useita eri vaihtoehtoja olemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi aurinkosähköllä toimivat ilmalämpöpumput, maalämpö, hukkalämmön hyödyntäminen, lämmön varastointi, geoterminen lämpö jne.
Tärkeää on huomioida myös energian säästäminen, jo yhden asteen pudotus asuinhuoneiston lämpötilassa säästää paitsi energiaa, myös rahaa.
Helsingin kaupunki on panostamassa useammalla miljoonalla eurolla aurinkosähköinvestointeihin. Olisiko Tampereenkin jo aika julkistaa, millä keinoin ja missä aikataulussa ajamme alas turpeen ja puun polttamisen Naistenlahden kattiloissa? Millä keinoin Tampereen sähkölaitos pääsee tuohon vuoden 2030 tavoitteeseen käyttää 90 % uusiutuvia energianlähteitä?
Näiden asioiden on oltava läpinäkyviä ja meidän asukkaiden on oltava ajan tasalla sen suhteen, millä keinoin Tampere kantaa kortensa kekoon ihmiskunnan suurimpien kriisien; ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella.
Marjaana Tammela, Suomanifesti