Kommentteja Tampereen sähkölaitoksen uuteen raporttiin, osa 1
https://www.sahkolaitos.fi/yrityksille-ja-taloyhtioille/lamporatkaisut/kaukolammon-tulevaisuus/
Suomanifesti 22.9.2021
Ensinnäkin, on hienoa että sähkölaitos on teettänyt tutkimuksen tulevaisuuden kaukolämpövaihtoehdoista. Tosin, kuten Oras Tynkkynen mainitsee twitterissä, tähän tarvittiin ulkopuolista painostusta.
Raportti koskee erilaisia ratkaisuja, jotka pyrkivät polttovapaaseen tekniikkaan. Ratkaisuja on tarkasteltu ja verrattu kustannusten, ilmastovaikutusten ja saatavuuden kategorioiden kautta.
“Biomassan poltto on lähtökohtaisesti ilmastoneutraali tapa tuottaa energiaa. Biomassoissa on kuitenkin eroja. Joidenkin laatujen käyttö on ongelmatonta, toisissa taas voi syntyä haittaa sekä ilmastolle että luonnon monimuotoisuudelle. Biomassan päästöttömyys perustuu siihen, että käytetty biomassa sitoo elämänsä aikana yhtä paljon hiilidioksidia, kuin siitä vapautuu poltossa. Toisaalta hiili vapautuu ilmakehään poltettaessa vuosiksi, ennen kuin se jälleen sitoutuu. Hyvä mittari puun polton kestävyydelle on se, mitä puulle tehtäisiin energiakäytön sijaan. Esimerkiksi metsäteollisuuden kuorijätteelle on yritetty keksiä kilpailukykyisiä käyttökohteita, mutta niitä ei juuri ole. Se siis hajoaisi nopeasti ilmakehään hiilidioksidiksi joka tapauksessa, jos se jätettäisiin maahan lahoamaan. Toisaalta esimerkiksi tukkipuulle on arvokasta muuta käyttöä, jossa hiili sitoutuu rakenteisiin pitkäksi aikaa. Tällaisen puun polttaminen ei olisi hiilineutraalia.”
Aluksi siis määritellään, miten Tampereen sähkölaitos tulkitsee tällä hetkellä Naistenlahti 2 –voimalassa, ja tulevassa Naistenlahti 3 –voimalassa käytettävän “biomassan” rohkeasti “hiilineutraaliksi”. Tämä ei ole mitenkään tavatonta, vaan Suomessa, ja Euroopassa yleisesti, on tähän asti määritelty samalla tavalla eloperäinen, metsästä saatava aines hiilineutraaliksi polttoaineeksi tai “uusiutuvaksi” energianlähteeksi.
Kyseenalainen määritelmä on looginen vain silloin, jos sitä verrataan fossiiliisiin kuten kivihiileen tai öljyyn. Niitä ei saada lisää, kun ne on kerran poltettu. Tällä logiikalla metsästä saatava aines eli puu ja sen hakkuujäte, ovat uusiutuvia, sillä niitä saadaan lisää. Skaala vain on aivan riittämätön, sillä uusi puu kasvaa kaadetun tilalle 20 – 35 vuodessa. Kun nyt avohakataan alue, jonka puuaines poltetaan, siihen sitoutunut ja palaessa ilmakehään vapautunut hiilidioksidi sitoutuu takaisin alueen puihin vasta 2040 – 2050- luvuilla, ja me tiedämme että ilmastokriisi vaatii hiilensidontaa juuri nyt enemmän kuin mitä hiiltä vapautuu.
Tutkijat ja EU ovat havahtuneet biomassan kestämättömään määrittelyyn uusiutuvaksi energialähteeksi. Niiden mukaan biomassa on arvokasta, eikä sitä pitäisi missään tapauksessa polttaa, vaan käyttää pitkäikäisiin puutuotteisiin kuten rakennuksiin. https://yle.fi/uutiset/3-11999702, https://yle.fi/uutiset/3-11991896
Myös väite, että “muuten puuaines lahoaa ja aiheuttaa päästöjä maassa” on kestämätön. Ensinnäkin monet lajit tarvitsevat lahopuuta elääkseen, joten kysymys on luonnon monimuotoisuudesta. https://wwf.fi/metsanhoito-opas/lahopuut/ Toisekseen väite on epätosi, sillä tutkimus osoittaa, että metsään jätettävä hake päästää hiilidioksidia ilmakehään paljon hitaammin kuin poltettaessa. https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/09/15/metsahakkeen-energiakayton-hiilidioksidipaastot/ Lisäksi metsäteollisuuden sivuvirtoina syntynyt biomassa on todellisuudessa vain uusi tuote, jolle on omat markkinansa ja valtava kysyntä. Se ylläpitää kestämätöntä metsätaloutta, eikä ole vain hävikkiruokaan verrattavissa oleva ylijäämä.
“Biomassan käyttö ei saa vauhdittaa nielujen heikkenemistä tai vähentää biodiversiteettiä. Käytännössä se tarkoittaa, että puuta ei tule voimalaitokselle esimerkiksi vanhoista metsistä tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiltä alueilta, eikä puun energiakäyttö ole pois pidemmälle jalostetuista tuotteista. Tämä asettaa yhtiöille haasteen yhä tarkemmista toimintamalleista puun hankinnassa ja lähteiden raportoinnista. Suomen metsien sertifioinnin taso on korkea, mikä helpottaa seurannan kehittämistä. Riski merkittävästi epäsuotuisasta kehityksestä Suomen metsien ekologiassa erityisesti lisääntyvän energiakäytön vuoksi vaikuttaa maltilliselta. Vuonna 2020 vain 6 % raakapuuvirroista ohjautui voimalaitoksille. Määrä on nykyisellään pienempi kuin pientalojen polttopuun käyttö. Riskeistä puhuttaessa on huomattava ero Suomen ja vaikkapa EU:n välillä. Suomessa biomassalla on roolia verraten suuren metsätalouden kautta.”
Suomalainen eettinen ja kestävä puun käyttö on tällä hetkellä arveluttavaa, sillä puun ja puuaineksen kysyntä ylittää tarjonnan. Metsiä, joita nimenomaisesti ei tule käyttää polttoenergiaksi, päätyy jatkuvasti kattilaan. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/epareilua-jos-poltosta-tulee-maineriski-matkailulle/ https://wwf.fi/uutiset/2021/09/energiakayttoon-poltettavaksi-paatyy-jopa-yli-300-vuotiasta-puuta-tassa-wwfn-kolme-ratkaisua-kestavampaan-puun-energiakayttoon/
Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöstrategiassa painotetaan moneen kertaan talven kylmiä jaksoja, jolloin monet polttoon perustumattomat lämmitysratkaisut kuten aurinkovoima, eivät ole saatavilla. Kylmiä päiviä varten on lähes kaikissa skenaarioissa suunniteltu käytettävän polttamalla tuotettua kaukolämpöä.
Skenaarioissa esitellään myös biohiili. “Biohiiltä tuotetaan kuumentamalla biomassaa, kuten haketta, matalissa happipitoisuuksissa. Tällöin biomassan haihtuvat aineet poistuvat, jättäen jäljelle pääasiassa hiilipitoiset yhdisteet. Biohiilellä on pitkä käyttöhistoria maanparannusaineena ja sitä on tutkittu potentiaalisena keinona sitoa hiiltä maaperään jopa sadoiksi vuosiksi.” Biohiilen tuotannosta syntyy hukkalämpöä, jota suunnitellaan käytettäväksi skenaariossa X osana hukkalämpö-kokonaisuutta. Biohiilen tuotanto perustuu sekin yhtäkaikki metsien hyötykäyttöön, ja siinä on sama riski kuin muussakin biomassan käytössä; kasvava kysyntä ylläpitää haitallista avohakkuu-kulttuuria.
Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöstrategiassa painotetaan moneen kertaan talven kylmiä jaksoja, jolloin monet polttoon perustumattomat lämmitysratkaisut kuten aurinkovoima, eivät ole saatavilla. Kylmiä päiviä varten on lähes kaikissa skenaarioissa suunniteltu käytettävän polttamalla tuotettua kaukolämpöä.
Tässä vaiheessa voidaan jo kysyä, mistä biomassa aiotaan hankkia, ja mitä se tarkalleen ottaen pitää sisällään?
Skenaario X perustuu myös siihen, että Tampereen sähkölaitos kykenee tarjoamaan kilpailukykyisen vaihtoehdon omavaraiselle maalämmölle. Tällöin sähkölaitoksen tuottama maalämpö kytketään kaukolämpöverkkoon. Tässä on ristiriitaa polttoperustelun kanssa, sillä yhä useampi taloyhtiö ja yritys siirtyy omavaraiseen kaukolämpöön, kuten maalämpöön. Onko tätä otettu tarpeeksi huomioon? Jos talven kylmimmät huiput eivät enää tarvitsekaan Tampereen sähkölaitoksen tuottamaa lämpöä, millä sitten perustellaan polton tarve? Sähkölaitoksella on tosin huoltovarmuusvastuu, jonka vuoksi valmius polttaa on myös perusteltu, mutta vaatiiko kattilan valmiudessa pitäminen sen jatkuvaa käyttöä?
(Tämä on ensimmäinen osa Suomanifestin kommenteista)
