Monesti julkisuudessa esitetään väitteitä, joiden taustaoletuksena on, ettei Suomi pärjää ilman turvetta. Kuitenkin tulee muistaa, että turpeen energiakäyttö ei ole ikiaikainen, perinteinen suomalainen elinkeino vaan 1970-luvulla Neuvostoliitosta kopioitu energian tuotantotapa. (Sitä ennen soita kuivatettiin ojittamalla sotien jälkeisessä pulassa 1940-50-luvuilla, jotta saatiin agraari-Suomen suot pelloiksi tai metsäksi.) Se on suomalaisten oma häpeäpilkku, muualla ei käytetä turvetta mihinkään. Vaikka se on edullista ja helppokäyttöistä, se on silti erittäin haitallista ilmastolle ja suomalaisen luonnon lajikirjolle. Olemme kummajainen Euroopan kartalla, vain täällä tuhotaan suot käyttääksemme turvetta polttoa, kasveja tai hevosia varten. Miten ihmeessä muualla pärjätään ilman turvetta? Miten ihmeessä meillä Suomessa on pärjätty ennen? Miksi meillä on jämähdetty kuin kärpänen liimaan täysin tyhmään turpeen käyttöön, kynsin hampain vaikka nykyaikaisia vaihtoehtoja olisi? Haloo Suomi, voitaisko jo irtaantua 1970-luvun kotkotuksista. (Ohessa Aamulehden uudelleenjulkaisu artikkelistaan 5.1.1971.)
